Jalat maassa - pää pilvissä!

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Sunnuntai ajattelua.

Viime kuukausien aikana on lisääntynyt sellainen "tuntuma" mitä kehoni milloinkin tarvitsee.Esimerkkinä ananasta on tullut vihreiden ohella tarvittua paljon, kuten muitakin keltaisia hedelmiä. Nyt  ne tarpeet on selvästi tyydytetty, Ei enää maistu samalla tavalla. Goji marjat oli kanssa talvella kova sana, keho oikeen hinku niitä, mutta ei enää. Viimeset viikot oon tankannu lähinnä vihreitä, parsakaalia ja avokadoa merisuolalla <3 ai ai. Upeeta huomata miten kehon viestit vahvistuu ja huomaa olevansa hyvin ravittu.Ennen tuntu meinaan että on "aina nälkä", mutta ei kyllä enään. Nälkähän on mm. vitamiinien ja kivennäisaineiden puuteetta, että ei ihme ettei nälkä kadonnu maitorahkalla ja kanalla :) Aiemmin söin tavishedelmiä, joiden kuoret oikeen kimmels ja olivat niin näkösiks myrkytetty.. Tiesitkö että keskivero suomalainen syö vuodessa keskimäärin 7,3kg lisäaineita? Paljonkohan taas menetämme hyviä ravintoaineita syömällä mm. homogenoitua ja pastöroitua ruokaa... Ravintoaineet kuolevat n. 47 asteessa. Syön itse raakapainotteisesti, mutta en ole vielä kokenut tarpeelliseks olla ns. 100% raw. Tuntuu toimivan näinkin hyvin :)  Huomaan kyllä olossani jos syö enempi lämmintä ruokaa, nälkä ei pysy kauaa, vatsa aloittaa mouruamaan helposti,yms.

Tuntuu että muutenkin yhteys itseen on lisääntynyt.Intuitio = <3 . Kävelyllä saattaa tulla vaan tarve pysähtyä, kattelemaan tai kuuntelemaan. Saattaa tulla tarve olla yhteydessä juuri johonkin tiettyyn ihmiseen. tarve heittää kärryn pyörä, tms. Tarve keskittyä hengittämiseen. Kun huomaan mielen harhailevan epäolennaisuuksiin, otan muutaman syvä hengityksen ja on olo heti ihan erilainen. Tänään aamulla makoilin olkkarin lattialla ja fiilistelin, ja huomasin mieleen tulevan ajatuksen "pitäis varmaan jo alkaa siivoamaan" tajusin että se mielihän se siellä yritti viedä multa nautintoa siitä hetkestä. Hymyilin sille ajatukselle mutten kuunnellut kuitenkaan sitä, sillä todella halusin maata vielä siinä. Huvittaa että muutamia vuosia sitten en olisi edes maannut lattialla "hukkaamassa aikaa". Aina piti jotenkin olla hyödyksi tai saada aikaan. Mieli oli jatkuvassa liikkeessä ja menossa ettei ois kohdannu todellisuutta ja käsittelemättömiä tunteita.

Huomasin tänään kun olin pelaamassa sulkista, miten erilailla peli kulkee kun keskittyy vaan hengittämiseen ja nyt hetkeen.Välillä huomasin ajatusten harhailevan ihan turhiin asioihin, tai ei niillä ajatuksilla ainakaan juuri siinä nyt hetkessä ollut väliä. En ole aiemmin pelatessa tajunnutkaan miten paljon ajatuksia saattaa pyöriä pelin keskellä " laskut pitää maksaa" " pitää ostaa uudet kengät" " opinkohan koskaan syöttämään" , tms. Päätin kokeilla olla vain läsnä, ja aloitin vaan keskittymään hengitykseen. Oli muuten ihan mielettömän hyvä "pallo" tai sulkahan se siis oli mutta enivei :) mutta sitäkin tärkeempää oli se fiilis, olla vaan oikeesti siinä ja toimia ikäänkuin vaiston varasesti..  Meditaatio tai läsnä olo voi olla missä vain :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti