Jalat maassa - pää pilvissä!

lauantai 26. helmikuuta 2011

Argue your limitations and they are yours!

Your dirty mind :D


Kävin syksyllä nlp practitionerin nlp-akatemiassa ja olin reilu viikko sitten kertaamassa huikean ja huipun Samin koulutksessa nlp-opistolla. Ajattelin vähän kirjoitella siitä miten nlp on tullut elämääni ja miten se on vaikuttanut. Mietittiin Samin kanssa joku aika sitten miten kiteyttää se mitä Nlp on yhteen lauseeseen, ja se tuntuu haastavalta.. Mun mielestä hyvä kuvaus on : Asenne joka jättää jälkeensä tekniikoita. Naturalinsight nettisivuilta lisää Nlp:stä.

Nlp:ssä ei oleteta mitään, vaan otetaan selvää. Tiettyjä juttuja on voitu todeta mallintamalla ihmisiä, mutta mikään ei ole niin mustavalkoista kuin musta valkoinen itse.

Tutustuin itse ainakin muistaakseni Nlp:hen ekaa kertaa kun haahuilin kirjastossa ettimässä self-help kirjoja..Olin sairaslomalla, työuupumusta ja yleistä masennusta ja ahmin kirjoja elämän tarkoituksesta, miten kokea onnea ja plaa plaa. Kirjastossa löysin sitten jonkun kirjan jonka nimi (jota en tietenkään nyt muista..) jo poikkes muista, siinä annettiin vaihtoehto että todella voisin parantua ja jättää masennuksen taakseni, enkä "vain oppia elämään sen kanssa ja hyväksymään sen". Ei mua sillon kiinnostanut mikä se tekniikka tai "juju" oli, mutta ne kolme kirjainta jäivät mieleen. Sen kirjan avulla todella sain uudelleen määriteltyä menneisyyttäni ja erilaiset harjoitukset opettivat miten säädellä omia tunteitaan ja suhtautumisiaan , niinkuin se on tarkoituksenmukaista. En sano että kirja auttaa jotakin muuta, mutta mua se auttoi, koska TODELLA TEIN niitä harjoituksia joita siinä oli. Nlp on rentoa ja huvittavaa, sen takia jollain saattaa olla uskomus että "noin yksinkertaiset jutut ei vois auttaa" ( ja myönnän itekkin ajatelleeni alkuun niin, mutta onneksi olin silti avoin kokeilemaan...). Sehän se. Nlp jutut ja tekniikat toimii kun niitä tekee. Kaavoihin kangistuminen ei sovi tähän, nlp on ennenkaikkea luovaa. Sitä saattaa yllättyä millasia mielikuvia ja "sisäistä puhetta" pyörittää jatkuvasti. Mä olin ennen epävarma tavatessani uusia ihmisiä, vähän tätä juttua kartottamalla selvis että näin mielikuvan ittestäni jotenkin "nolaamassa" itteni ja "kuulin" oman ääneni höpisevän jotain epävarmaa. Sounds skitsofrenic? Hell yes, me ollaan kaikki oikeesti aika sairaita mielikuvinemme ja ääninemme, joita emme usein edes tiedosta. Mutta sen tiedämme että nää mielikuvat ja äänet, tuoksut yms. vaikuttavat todella toimintaamme. Ajatus-> tunne -> toiminta.
Kaikki tunteet ja ajatukset, käytösmallit yms. on meidän ihan ite luomia. We creators! Millasia luomuksia on hyvä itse luoda?



Me kun luodaan se oma todellisuutemme ihan itse, ja se todellisuus välittyy aistikanavien kautta. Istun nyt Kampin Wayne'sissa, ja jos sinä istuisit täällä myös, käsittäisit tämän tilan ja hetken aivan eritavalla ku minä. Mä en oo yksityiskohtien ihminen, visuaaliset jutut ei juurikaan jää mun mieleen. Mut mä huomioin enempi ääntä ja miltä penkki tuntuu, miltä tuoksuu ,yms.  Oli asia sitten mikä hyvänsä, "todellisuudesta" on miljoona tulkintaa. Mikä on oikea? Kaikki ja ei mikään. Se on totta miten sen koet, mutta kuinka paljon jää informaatiota huomioimatta, yms ?

Vähän lähti rönsyilemään.. Piti kertoa mikä sysäs sitten takas Nlp:n luo. Kerroin viimekesän alussa Jukalle mun yhestä pelosta.. Niin hölmöltä kun se kuullostaakin, mä pelkäsin ennen ihan tolkuttamattomasti sammakoita. Kai mä nyt tiedän ettei niistä mitään vaaraa oo ja ettei ne mulle mitään pahaa ois tehny, mutta mun mieli oli jostain syystä luonu niitä kohtaan ihan totaali HYSTERIAN. Mä menin ihan avuttomaks ja "taistele tai pakene" tilaan (mä pakenin...) sammakon nähdessäni. Sydän ja pulssi hyppäs kattoon, ja säntäsin jonnekkin turvaan,  joskus jopa itkien ja kiljuen. Säälittävää ja rajottavaa. Kesällä kun satoi yöllä, en uskaltanu lähtee edes pissalle pimeään ulos, jos siel ois ollu "ylläreitä". Eli siis, mä TODELLA pelkäsin sammakoita, ja se pelko rajotti jopa helevetti mun kusella käyntiä. Jukka sitten teki mulle muutamalla nlp:tekniikalla pelon poiston, johon en itse hetkeäkään uskonut. Mä olin varma, että niin voimakasta pelkoa multa ei sais poistumaan. Toisin kävi. Todistetusti.
Se on jo toinen tarinansa, "uudelleen kohtaus" sammakon kanssa, mut se pelko on nykyään mennen talven lumia.



Ihmisellä on syntyessään kaks pelkoa, kovat äänet ja putoaminen. Kaikki muut luodaan matkan varrella. Me tehään pienessä mielessämme oletuksia, määritelmiä, yhtäläisyyksiä ja luodaan näin uskomuksia ja pelkoja. Paljon on rajottavia uskomuksia jo poistettu tästä päästä, mutta on mulla varmasti vielä opittavaa ja muutettavaa. Sehän tässä just parasta on, ettei ikinä tule valmiiks. Mieli on sellanen suojeleva mekanismi, ettei se "anna" kerralla enempää käsiteltävää kuin pystyy handlaamaan. Tarkoitus ei ole siis muuttaa tunteita ja toimintaa hypetys positiiviseks, vaan olla enepi läsnä ja tietoinen. Ottaa vastuu omista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta :) Ja se voi todellakin olla hauskaa, rentoa ja tsilliä. Parhaiten oppii kun on kivaa, kun on rennoilla fiiliksillä. Kun käytän Nlp:tä omille asiakkaille, on nauru lähes taattu :D


Jos sulla on jotain käytöstä, pelkoa, tunnetta joka ei pavele sua , ota yhteyttä niin otetaan se pois ja laitetaan tilalle jotain paremmin palvelevaa. Nlp on myös todettu käteväks ei "stressinhallintaan" vaan stressinPOISTOON. Kaipaatko lisää varmuutta, uskoa?Muutos takuulla, eli maksat vain muutoksesta :)


Nlp:stä lisää nettisivuilta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti